Työssä tylsistyminen- boreout?

Pentti tekee työtä haastavassa työyksikössä. Työtä leimaavat asiantuntijuus, akuutit tilanteet, jotka vaativat tarkkaa ammattitaitoa sekä kykyä työskennellä ajoittain todella paineen alaisissa tilanteissa.  Työstä kuitenkin 60 prosenttia on suunnitelmallista ja yllätyksetöntä ja 40% vaatii maksimaalista suoritusta paineen alla.

 Normipäivät kuluvat verkkaisesti, eikä Penttiä oikein tahdo kiinnostaa rutiinihommat. Hän mieluummin pyörittää töiden ohella YouTube-videoita ja keskustelee musiikista tai elokuvista kollegoidensa kanssa. Välillä muiden mielestä häiriöksi asti. Pentti on vähän kuin se koululuokan takapenkissä istuva poika, joka häiriköi muita tunneilla, koska opetus ei tarjoa hänelle tarpeeksi haasteita.

Arki rullaa, ja Pentti kuitenkin hoitaa tämän oheistoiminnan ohessa työnsä hyvin, mutta kuitenkin vain 60% osaamiskapasiteetilla. Pentin ajatukset ja huomio vaan tuntuvat muiden mielestä olevan jossain ihan muualla. Ja tämäkös häiritsee niitä työkavereita, jotka kokevat arkirutiineistakin suoriutumisen olevan oman taitotasonsa äärirajoilla.

Sitten sattuu se hetki, että tulee akuutti tilanne ja työ käy Pentinkin mielestä mielenkiintoiseksi. Työkaverit voivat vierestä seurata, kun Pentti ottaa homman täysin haltuun, hymyilee, osaa vastata kaikkien kysymyksiin, aktivoituu, sulkee youtuben ja muuttuu kuin silmissä pro-ammattilaiseksi, joka antaa tilanteessa itsestään 110%, ja enemmänkin.  Tilanteen laannuttua, Pentti palaa omaa semi-flekmaattiseen identiteettiinsä ja jatkaa YouTuben selailua.

 Löytyykö teidän työyksiköstänne Pentti? Tunnistatko tästä kenties itsesi? Itse tunnustan olevana hyvinkin Pentin kaltainen olento. Työn mielekkyys, ja mahdollisuus uusien asioiden oppimiseen sekä kehittämiseen ovat minulle ainakin top 3 juttuja, jotta ”viitsin” sitoutua työhöni. Tämä voi näkyä kenties tuosta työhistoriastani, kaikkea kun on pitänyt kokeilla ja etsiä sitä itselle oikeasti mielekästä työtä… Mutta, takaisin asiaan 😊

Mm. Lotta Harju  on tutkinut työterveyslaitoksella boreout-kokemusta eli työssä tylsistymisen tunnetta. Hän listaa 3 tyypillisintä tapaa tylsistyä työssä:

  • Töissä ei ole mahdollisuutta oppia uutta, itseä kiinnostavia asioita
  • Töissä ei voi keskittyä itselle merkityksellisiin asioihin
  • Työn sujuvuutta estävät tekijät/ häiriöt, heikentävät työn hallinnan kokemusta

Mieli lähtee helposti askartelemaan muiden asioiden kanssa, jos työ tuntuu liian ”helpolta”. Kuten Pentille on tapahtunut.  Kun haasteita ei ole tarpeeksi, ja uuden oppimisen kokemus puuttuu, lähtee Pentin ajatuksen muualle, paljon mielenkiintoisempien asioiden pariin.  Vaihtoehtoisesti voi käydä niinkin, että tekemistä on liikaa ja keskittyminen merkityksellisiin asioihin on hankalaa. Silloin on ikään kuin helpompi tarttua asioihin, jotka ovat mielekkäämpiä.

Työn sujuvuuteen vaikuttavat mm työpaikan työolot, johtamistyyli, byrokratia, tietojärjestelmät, ikävät työyhteisökokemukset tai asiakastyössä vastaantulevat ongelmatilanteet.  Kaikissa työtehtävissä on toisinaan vaiheita, jotka tuntuvat turhilta, tylsiltä ja yksitoikkoisilta. Työssä tylsistyneestä kuitenkin tuntuu, että itse työ ei ole merkityksellistä, ja innostumisen kokemukset puuttuvat.

Työssä tylsistymisen on ajateltu koskevan vain liukuhihnamaista työtä, mutta tätä koetaan jokaisella työnalalla. Työelämä2020 tietolähteen mukaan eniten työssä tylsistymistä koettiin kuitenkin kuljetus- ja valmistusalalla sekä taiteen, viihteen ja vapaa-ajan parissa työskentelevien keskuudessa. Miehet kokivat enemmän työssä tylsistymistä kuin naiset ja ikäryhmissä alle 36-vuotiaat kokivat eniten työssä tylsistymistä.

dilbert boring work.gif

Työterveyslaitoksen kohti innostuksen spiraaleja julkaisussa todetaan, että työssä tylsistymisilmiön ajatellaan olevan kasvussa, koulutustason kasvun takia. Työn haasteet katoavat, kun työtekijät ovat yhä koulutetumpia ja monessa tapauksessa ylikoulutettuja työtehtäviinsä nähden.

Työhön tylsistymistä ei tulisi kuitenkaan pitää pelkästään kielteisenä ilmiönä, vaan sen voidaan katsoa olevan myös tärkeä asia työtehtävän ns. rutinoitumisessa. Näissä tilanteissa, työtehtävän suorittamisesta jäänyttä ”ylimääräistä” kapasiteettia, voisikin käyttää esim. johonkin luovaan, ja työtä uudistavaan toimintaan.

Lähteet:

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s