Uni ja unettomuus (osa 1/3)

Omassa olossani olen saanut tuta unen puuttumisen karseat vaikutukset, eli aihe on minulle todella läheinen. Mm tästä syystä valitsin tämän taannoin seminaarityöni aiheeksi, kun viimeistelin Frantsilassa suorittamiani diplomi-shiatsu ja akupainantaterapeutin opintoja.  Aiheena tämä on todella iso ja oma työni on tähän nähden hyvinkin pintaraapaisu, mutta mielestäni se tarjoaa mielenkiintoisen näkövinkkelin siihen, miten uni ja unettomuus nähdään täällä meillä länsimaissa vs kiinalaisessa lääketieteessä.  Päätin nyt jakaa tuotokseni tänne, jos se vaikka tarjoaisi vähän erilaisia vippaskonsteja unettomuuden kanssa painiville sankareille.

Länsimaalainen uni

Unen tarkoituksena on palauttaa elimistö rasituksesta ja väsymyksestä, sekä tasapainottaa hermoston toimintaa. Uni aktivoi elimistön omia, erilaisia vastustuskykyä buustaavia toimintoja. Samalla uni vaikuttaa myös elimistön hormonaalisiin säätelyjärjestelmiin. Uni on uuden oppimisen, toimivan muistin, sekä hyvän mielialan ylläpitäjä. Uni poistaa myös aivosoluja ympäröivästä nesteestä erilaisia kuona-aineita.

Unen tehtävänä on järjestellä päivän asiat, lajitella tietoa ja tallentaa nämä muistiin. Uni siis jäsentää mm päivän tapahtumia kokonaisuuksiksi. Unen aikana, mieli käy läpi myös erilaisia tunteita ja alitajunta saa aikaa työstää mielen sopukoissa olevia asioita. Uni on myös mielikuvituksen ja luovuuden edellytys.

Riittävän unenmäärä vaihtelee ihmisillä hyvinkin yksilöllisesti noin 6- 9 tuntia. Kun uni on tervettä, nukahtaminen tapahtuu yleensä vajaassa tunnissa ja yön aikana hereillä ollaan noin puoli tuntia.  Jos häiriötekijöitä ei ole ihminen nukkuu terveellistä unta, suhteessa omaan vuorokausirytmiinsä nähden, tarvitsemansa määrän. Kaikkiaan ihminen nukkuu noin kolmanneksen elämästään.

Unen rakenne

Uni rakentuu unisykli-jaksoista. Näiden syklien aikana unen eri syvyysasteet vaihtelevat. Nämä vaikutukset näkyvät myös elimistössä mm elintoimintojen erilaisina vaihteluina kuten ruumiin lämmön vaihteluissa, sydämen sykkeen ja hengitystiheyden vaihteluissa sekä silmien liikkeiden vaihteluissa.

Ruumiinlämmön ja sen erilaisten vuorokausivaihteluiden katsotaan määräävän omalta osaltaan nukahtamista ja unen pituutta.  Ruumiinlämpö alkaa normaalisti laske kello 22-24 välisenä aikana. Tämä on otollisin aika nukahtaa, sillä se tuottaa pisimmät yöunet

Yksi unisykli koostuu viidestä eri unen vaiheesta. Yön aikana kokonaisia unisyklejä tulee vaihtelevasti riippuen nukkujan yksilöllisyydestä sekä nukutusta tuntimäärästä sekä unen tarpeesta. Kun unta on saatu tarpeeksi, eli elimistö on palautunut, unisykli päättyy ja ihminen herää.

REM- unella tarkoitetaan ns. vilkeunta (REM- rapid eye movement) ja NREM- uni tarkoittaa ns. perusunta (NREM  non rapid eye movement). Rem-unen aikana silmät värähtelevät nopeasti ja aivojen sähköinen toiminta on yhtä vilkasta kuin valveilla ollessa. Nämä kaksi unen eri muotoa vaihtelevat unen aikana. Alkuyöstä NREM- unen määrä on isompi ja Rem-unta esiintyy vain lyhyinä jaksoina, tai sitä ei ole välttämättä lainkaan. Yleisimmin Rem-unta nähdään aamuyöstä.  Rem-unta on n. 25%, kuten myös NREM unta. Loppuaika unisyklistä koostuu unisyklin vaiheiden 1. ja 2 kevyestä unesta. Terveellä nuorella aikuisella syvä uni ja Rem-uni vuorottelevat noin 1,5 tunnin välein noin neljästä viiteen kertaa yössä. REM-unijaksot pitenevät aamua kohden 10 minuutista 30 minuuttiin. Suurin osa unista nähdään Rem-unen aikana.

NREM-unen merkityksen on katsottu olevan terveyden kannalta tärkeämpää kuin Rem-unen. Tästä syystä alkuyöstä nukutut tunnit ovat erityisen arvokkaita.  Ei ole kuitenkaan tarkkaa tietoa siitä, että mikä unen eri vaiheiden merkitys lopulta on. Terveyden kannalta, kaikkia unen vaiheita voidaan kuitenkin pitää välttämättöminä.   On todettu, että jos syvän unen vaiheet jatkuvasti jäävät liian lyhyiksi, tämä lisää mm alttiutta sairastua mm sydän- ja verisuonisairauksiin, diabetekseen sekä masennukseen.

unisykli.png

Kuva 1. Unen sykli

Unettomuus

Unettomuudella tarkoitetaan pitkään jatkunutta yksilölle normaalin, terveen unen häiriytymistä, mistä aiheutuu erilaisia psykosomaattisia tai elämänhallinnallisia ongelmia. Tilapäinen unettomuus kuuluu osaksi tavanomaista elämää.

Unettomuus voi ilmetä nukahtamisvaikeuksina, vaikeutena pysyä unessa tai liian varhaisena aamuyön heräilynä. Jokin unettomuuden piirre voi esiintyä yksinään, tai jollakin henkilöllä saattaa olla kaikki nämä ongelmat.  Tärkeää on kuitenkin huomata, että jo yhden yön valvominen vaikuttaa toimintakykyyn, siten että se vastaa promillen humalatilaa.

Unettomuuden taustalla on usein monia ja mahdollisesti myös yhtäaikaisia syötä. Syyt voivat olla niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin tai myös ympäristöstä johtuvia.  Yli 90% tapauksissa unihäiriön aiheuttaa stressi, sekä ympäristön ja elämän muutokset.

Kun et muista millaista on herätä virkeänä aamulla et tahdo saada unen päästä kiinni tai heräät aikaisin aamusta etkä enää saa uudelleen unta, keskittymiskyky heikkenee, tulee muistin ja oppimiseen liittyviä ongelmia, ruokahalusi muuttuu tai luovut aiemmin kiinnostaneista asioista sen takia, että haluat vain nukkua, on syytä piipahtaa asiantuntijan luona keskustelemassa unesta. Krooniseksi muuttuva unettomuus suurentaa tapaturmariskiä, heikentää toimintakykyä, huonontaa elämänlaatua ja voi johtaa myös muihin sairauksiin

nifaktaa.png

to be continued…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s