Heräätkö aamulla vetreänä kuin kissa, venyttelet ja aloitat aamuhommat ketterästi ilman kolotuksia? Vain tuntuuko, niin kuin jokainen nivel vaatisi öljyä, selkä on enemmän kiemurassa kuin nukkumaan mennessä ja pää ei käänny enää kunnolla vasemmalle?

Oma sänkyni tuli jo jonkin aika sitten tiensä päähän. Jouduin luopumaan petauspatjasta, koska ”nelijalkaiset ystäväni”. Ja nukun enää kovalla joustinpatjalla.  Päätin säästää, ja odotella sopivampaa taloudellista ajankohtaa uuden sängyn ostolle.  Mutta, minkä kustannuksella säästinkään!  Noh oman kroppani hyvinvoinnin kustannuksella, fiksua, eikö?

Olen, ainakin näin aikuisikäni, ns aamukankea. Eli nivelet rutisee ja paukkuu, ja sängystä nousu tapahtuu aina hieman vinossa. Mutta asento oikenee kuitenkin kahvikupillisen jälkeen 😀 Empä siis ole pahemmin antanut kehnon sängyn haitata elämääni.  Enkä ole pahemmin harmitellut muutamaa lattialla nukututtua yötä, sohvalla nuokkumista pääkenossa, tai nojatuolissa torkkumista.  Mutta viimeaikoina tähän on tullut kyllä kiinnitettyä enemmän huomiota. Mm siksi, että vietin tovin Uniliiton koulutuksessa, mutta myös siksi, että olisi kiva joku aamu herätä niin, että myös keho tuntisi olonsa levänneeksi.

Joten, uusi sänky mielessä surffailin netin syövereissä ja päädyin tänne Unikulma – sivustolle. Heillä sattuu olemaan tällainen mielenkiintoinen ”sänky” jolla voidaan testata juurikin sinun nukkumisasennot. Kaiken huipuksi ajan testiin pystyi varamaan netistä, ja se oli vielä ILMAINEN 😀 ( Uniklab) Varasin ajan ja suuntasin seuraavana päivänä Lempäälän Ideaparkin Unikulmaan.

Myymälässä minua vastassa oli Unikulman fysioterapeutti, jonka kanssa lähdettiin kartoittamaan minun nukkumisasentojani. Huomasin heti, että olen ammattilaisen kanssa tekemisissä ja uutta tietoa uniergonomiasta tuli kiitettävästi.  Koomista on, että tapaamisen aikana tajusin, kuinka ”kieronukkuja” olen. Suurin ahaa-elämys oli ehdottomasti se, että vaikka keho on fiksu ja se korjailee öisin asennon mukavaksi ja mukautuu nukkumisolosuhteisiin (sänkyyn, tyynyihin, patjaan jne.) ei se kuitenkaan ole aina parasjuttu, että olemme niin sopeutuvaisia. Omat selkä ja olkapääkipuni saattavatkin olla seurausta siitä, että kameleontin lailla toiminut kroppani on kääntänyt minut vinkuraan, jotta olen löytänyt parhaan mahdollisen asennon suhteessa kurjaan patjaani.

Uniklab mittausten tulosta voidaan käyttää informatiivisena näyttönä juuri sinulle. Ja sen avulla Unikulma valmistaa myös asiakkailleen mittatilauksella sopivasti kunkin yksilöllistä kroppaa tukevia patjoja ja sänkykokonaisuuksia.

Olin todella tyytyväinen käyntiini. Kummallista kyllä, jo pelkästään tällä testisängyllä pötköttely oli paljon selkäystävällisempää kuin odotin. Olen kuitenkin ollut aina vannoutunut kovalla patjalla nukkuja.  Olin nytkin suunnitellut, alustavasti, että seuraava patjani olisi futon. Mutta taidan kyllä vähän nyt muuttaa mielipidettäni…

Uniklab testailun aikana, sain myös testatakseni erilaisia tyynyvaihtoehtoja, joilla haettiin minulle parasta ja luonnollisinta niska-hartia-kulmaa.  Viimeisenä tyynyvaihtoehtona minulle tarjottiin kokeiluun seiskatyynyä. Ja olin aivan myyty! Aivan mahtava ja monipuolinen tyyny, kirjaimellisesti 7:nnestä taivaasta 😀

Seiskanen

Seiskatyyny on uusi rakkauteni ja seuraava ostokseni, kunhan ensin saan vaihdettua patjan uudeksi 😀

Pohdippa sinäkin, koska viimeksi itse vaihdoit petivaatteet uusiin? Milloin viimeksi olet vaihtanut tyynyt? Ovatko ne sinulle sopivia? Tukeeko patjasi sinua kun nukut?

Mainokset

Työssä tylsistyminen- boreout?

Pentti tekee työtä haastavassa työyksikössä. Työtä leimaavat asiantuntijuus, akuutit tilanteet, jotka vaativat tarkkaa ammattitaitoa sekä kykyä työskennellä ajoittain todella paineen alaisissa tilanteissa.  Työstä kuitenkin 60 prosenttia on suunnitelmallista ja yllätyksetöntä ja 40% vaatii maksimaalista suoritusta paineen alla.

 Normipäivät kuluvat verkkaisesti, eikä Penttiä oikein tahdo kiinnostaa rutiinihommat. Hän mieluummin pyörittää töiden ohella YouTube-videoita ja keskustelee musiikista tai elokuvista kollegoidensa kanssa. Välillä muiden mielestä häiriöksi asti. Pentti on vähän kuin se koululuokan takapenkissä istuva poika, joka häiriköi muita tunneilla, koska opetus ei tarjoa hänelle tarpeeksi haasteita.

Arki rullaa, ja Pentti kuitenkin hoitaa tämän oheistoiminnan ohessa työnsä hyvin, mutta kuitenkin vain 60% osaamiskapasiteetilla. Pentin ajatukset ja huomio vaan tuntuvat muiden mielestä olevan jossain ihan muualla. Ja tämäkös häiritsee niitä työkavereita, jotka kokevat arkirutiineistakin suoriutumisen olevan oman taitotasonsa äärirajoilla.

Sitten sattuu se hetki, että tulee akuutti tilanne ja työ käy Pentinkin mielestä mielenkiintoiseksi. Työkaverit voivat vierestä seurata, kun Pentti ottaa homman täysin haltuun, hymyilee, osaa vastata kaikkien kysymyksiin, aktivoituu, sulkee youtuben ja muuttuu kuin silmissä pro-ammattilaiseksi, joka antaa tilanteessa itsestään 110%, ja enemmänkin.  Tilanteen laannuttua, Pentti palaa omaa semi-flekmaattiseen identiteettiinsä ja jatkaa YouTuben selailua.

 Löytyykö teidän työyksiköstänne Pentti? Tunnistatko tästä kenties itsesi? Itse tunnustan olevana hyvinkin Pentin kaltainen olento. Työn mielekkyys, ja mahdollisuus uusien asioiden oppimiseen sekä kehittämiseen ovat minulle ainakin top 3 juttuja, jotta ”viitsin” sitoutua työhöni. Tämä voi näkyä kenties tuosta työhistoriastani, kaikkea kun on pitänyt kokeilla ja etsiä sitä itselle oikeasti mielekästä työtä… Mutta, takaisin asiaan 😊

Mm. Lotta Harju  on tutkinut työterveyslaitoksella boreout-kokemusta eli työssä tylsistymisen tunnetta. Hän listaa 3 tyypillisintä tapaa tylsistyä työssä:

  • Töissä ei ole mahdollisuutta oppia uutta, itseä kiinnostavia asioita
  • Töissä ei voi keskittyä itselle merkityksellisiin asioihin
  • Työn sujuvuutta estävät tekijät/ häiriöt, heikentävät työn hallinnan kokemusta

Mieli lähtee helposti askartelemaan muiden asioiden kanssa, jos työ tuntuu liian ”helpolta”. Kuten Pentille on tapahtunut.  Kun haasteita ei ole tarpeeksi, ja uuden oppimisen kokemus puuttuu, lähtee Pentin ajatuksen muualle, paljon mielenkiintoisempien asioiden pariin.  Vaihtoehtoisesti voi käydä niinkin, että tekemistä on liikaa ja keskittyminen merkityksellisiin asioihin on hankalaa. Silloin on ikään kuin helpompi tarttua asioihin, jotka ovat mielekkäämpiä.

Työn sujuvuuteen vaikuttavat mm työpaikan työolot, johtamistyyli, byrokratia, tietojärjestelmät, ikävät työyhteisökokemukset tai asiakastyössä vastaantulevat ongelmatilanteet.  Kaikissa työtehtävissä on toisinaan vaiheita, jotka tuntuvat turhilta, tylsiltä ja yksitoikkoisilta. Työssä tylsistyneestä kuitenkin tuntuu, että itse työ ei ole merkityksellistä, ja innostumisen kokemukset puuttuvat.

Työssä tylsistymisen on ajateltu koskevan vain liukuhihnamaista työtä, mutta tätä koetaan jokaisella työnalalla. Työelämä2020 tietolähteen mukaan eniten työssä tylsistymistä koettiin kuitenkin kuljetus- ja valmistusalalla sekä taiteen, viihteen ja vapaa-ajan parissa työskentelevien keskuudessa. Miehet kokivat enemmän työssä tylsistymistä kuin naiset ja ikäryhmissä alle 36-vuotiaat kokivat eniten työssä tylsistymistä.

dilbert boring work.gif

Työterveyslaitoksen kohti innostuksen spiraaleja julkaisussa todetaan, että työssä tylsistymisilmiön ajatellaan olevan kasvussa, koulutustason kasvun takia. Työn haasteet katoavat, kun työtekijät ovat yhä koulutetumpia ja monessa tapauksessa ylikoulutettuja työtehtäviinsä nähden.

Työhön tylsistymistä ei tulisi kuitenkaan pitää pelkästään kielteisenä ilmiönä, vaan sen voidaan katsoa olevan myös tärkeä asia työtehtävän ns. rutinoitumisessa. Näissä tilanteissa, työtehtävän suorittamisesta jäänyttä ”ylimääräistä” kapasiteettia, voisikin käyttää esim. johonkin luovaan, ja työtä uudistavaan toimintaan.

Lähteet:

Työuupumuksen spiraali

Työelämä elää omaa murrosvaiheettaan. Samoilla työntekijän ominaisuuksilla ei enää pärjää työelämässä kuin ennen. Puhutaan x- ja y-sukupolven työntekijöistä ja milleniaaleista. Itsensä johtaminen ja time-management ovat muotisanoja.  Saako – ja pitääkö työssään viihtyä, mikä meitä työntekijöinä motivoi, miten tasapainoilen perheen – työn – ja vapaa-ajan välillä? – Ovat jatkuvasti työntekijän arjessa läsnä olevia kysymyksiä.

Suorita, ole tehokas, pysy mukana yhteiskunnassa!  Pitää olla nopeampi, muutosvalmis sekä joustava. Taloudellinen yrityskilpailu ja työntekijöiden välinen kilpailu työpaikoista, ja yhteiskunnassa selviämisestä vain kasvaa. Työntekijän hallinta omaan työhön muuttuu haastavammaksi ja siitä irtautuminen työpäivän jälkeen vaikeutuu. Tasapainoon pyrkivä ihminen on hiljalleen kierteessä, joka johtaa ristiriitoihin ja ongelmatilanteisiin. Omat voimavarat ovat rajalliset ja kun ne hiipuvat…

Työuupumus on pitkittyneen työstressin päätepiste. Työuupumuksen kehittymiseen vaikuttavat niin työolosuhteet, että yksilölliset tekijät.  Vuonna 2000 2,5% työssäkäyvistä suomalaisista koki työuupumuksen oireita viikoittain ja kuukausittain lähes 25%. Tämä siis on joka neljännes meistä työikäisistä.

”Työuupumus on oireyhtymä, jonka kehittyessä ihmisen voimavarat ehtyvät pitkittyneen työstressin seurauksena.”  – Työterveyslaitos

Uupujat ovat yleensä niitä tunnollisimpia työntekijöitä, heillä on korkeat henkilökohtaiset tavoitteet, voimakas sitoutuminen työhön ja korostunut velvollisuuden tunto. Tähän kun lisätään kuormittavat työolosuhteet, joissa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen on mahdotonta, ja työyhteisön kyvyttömyys ratkaista ongelma- ja ristiriitatilanteita, on matka kohti työuupumusta saatettu käyntiin.  Jos työolosuhteet ovat hyvät, muilla elämänalueilla esiintyvät ongelmat eivät yksinään johda työuupumukseen.   Työuupumuksen kehittyminen on pitkällinen prosessi, eikä siihen vaikuttavia tekijöitä ole yksilöllisen vaihtelun vuoksi helppo nimetä.  Kuitenkin voidaan selkeästi todeta, että työuupumus ei ole yksilön heikkoutta!

Kun lepo ei enää virkistä, väsymys yleistyy, asenteet työtä kohtaan muuttuvat ja työn merkityksellisyys katoaa, työuupumuksen oireet alkavat näkyä.  Emotionaalinen kuormitus kasvaa. Toisilla ihmisillä oireet ovat kognitiivisia, muisti heikkenee, ajattelu ja oppiminen hidastuvat, toisilla ne voivat olla selkeästi fyysisiä kuten tykyttelyä, päänsärkyä, selkäongelmia tai vatsavaivoja. Osalla ihmisistä voi havaita selkeitä muutoksia sosiaalisessa käyttäytymisessä tai persoonallisuuden muutoksia, ärtyneisyyttä, lyhyt pinnaisuutta jne. Osa voi oireilla myös kaikilla näillä alueilla.

Työuupumus voi johtaa sairastumiseen tai vaihtoehtoisesti olemassa olevien sairauksien pahenemiseen ja työkyvyttömyyteen. Suoranaista lääketieteellistä diagnoosia työuupumukselle ei ole. Se voidaan kuitenkin kirjata diagnoosiin liitteeksi, terveysongelmaan liittyvänä tekijänä. Surullista, mutta totta.

Malleja uupumuksesta ja työuupumuksesta on kuvattu useita. Esitän tässä yhden niistä, jonka olen kokenut myös henkilökohtaisesti. Uupumuksen spiraali on professori Marie Åsbergin julkaisema malli loppuun palamisesta. Marie Åsberg työskentelee Tukholman Karoliinisessa instituutissa. Alla oleva uupumuksen spiraali on lainattu Tietoinen läsnäolo-kirjasta.

uupumuksen spiraali

Spiraalista käy hyvin ilmi, miten meistä jokainen voi päätyä uupumuksen spiraaliin. Monet elämän ongelmat, kuten onneton olo, ahdistus, stressi ovat eräänlaista ajautumista tähän spiraaliin. Ylimmäinen rengas kuvaa sitä, tilannetta kun elämä on vielä tasapainossa.  Kun kiire astuu kuvioihin, alamme keskittyä vain siihen ”tärkeimpään” asiaan ja spiraali alkaa. Alamme luopua niistä asioista, joidenka koemme vievän aikaa ”tärkeimmältä”.

Ensimmäisenä kyydistä putoaa usein ne asiat, jotka ravitsevat meitä henkisesti ja ovat oleellisia psyykkiselle tasapainolle. Asioita, jotka saavat sinut normaalisti jaksamaan ja hyvälle tuulelle arjessa, kuten liikkuminen, harrastukset, sosiaaliset suhteet jäävät pois ”tärkeimmän” tieltä.  Spiraali muuttuu jyrkemmäksi, mitä enemmän luovut ns. elämän nautinnoista. Pyöriessäsi alemmas ja alemmas spiraalissa väsyt, et pysty pitämään päätöksiäsi ja muutut onnettomammaksi. Lopulta olet vain varjo itsestäsi.  Åsbergin mukaan, ne jotka ajautuvat spiraalissa aina vain alemmas ja alemmas ovat niitä, jotka ovat kaikista tunnollisimpia ihmisiä.

 

Maija on yksinhuoltaja, hänellä on 12-vuotias tytär. Maija työskentelee alansa johtavassa konsultointifirmassa.  Työyhteisö on hyvin tavoiteorientoitunut, esimiehille tulos on tärkeintä, sairaslomista naljaillaan, heikkouksia ja omaa inhimillisyyttään ei saa työpaikalla näyttää. Työ vaatii sitoutumista ja on itsessään haastavaa. Maija saa projektin, joka vaatii erityistä huomiota. Hän haluaa tunnollisena työntekijänä panostaa projektiin ja suoriutua siitä hyvin. Projektin onnistumiselle asettaa lisäpanoksia myös Maijan pomo, joka pitää projektia erityisen tärkeänä yritykselle. 

Maija aloittaa projektin parissa motivoituneena ja innokkaana sekä selkeä suoritustavoite mielessään. Projektin hyvään lopputuloksen saavuttamiseksi, Maija lisää työtuntejaan viikossa hieman, vähän huomaamattomasti.  Työmäärä kasvaa, vähitellen.  Maija on tunnollinen, hän haluaa tehdä hyvää työtä, tästä syystä Maija päättää luopua kuntosalikäynneistä ja tekee itsensä kanssa sopimuksen, että käyn työpäivän päätteeksi sitten vaikka kävelylenkillä.  Maija saa pomoltaan hyvää palautetta työstään, nyt hän jaksaa taas muutaman viikon.  Pyykkivuori on alkanut kasvaa kylpyhuoneessa, postit on avaamatta ruokapöydällä.

Työpäivät venyvät, ilmakin on todella kurja. Kävelylenkitkin jäävät pois. Työt alkavat seurata myös päivän jälkeen kotiin. ”Muistinkohan nyt lähettää sen viestin”. ”Tarkistan vain nopeasti sähköpostini”.  Maija ja hänen tyttärensä tekivät työ- ja koulupäivän jälkeen yhdessä ruokaa ja söivät ruokapöydän ääressä.  Ajan säästämiseksi, Maija on ruvennut nappaamaan pikaruuan mukaan töistä lähtiessään. Näin kotona on edes jotain syötävää. Ilta tv-ohjelman ääressä lipuu samanaikaiseen sähköpostien vastaamiseen.  Rauhoittuminen illalla rupeaa olemaan hankalaa, nukahtaminen ei oikein onnistu. Työasiat pyörivät päässä ja kroppa käy jatkuvalla ylikierroksella. Maija lähtee entistä väsyneempänä töihin. Töihin meneminen alkaa tuntumaan tervan juomiselta.  Edelleen Maija kuitenkin haluaa, että projekti sujuu hyvin, joten hän pakottaa itsensä ylös ja töihin.  Töistä kotiin päästessään, Maija haluaa vain nukkua. Viikonloppuisin ystävien näkeminen ei kiinnosta, väsymys vetää takaisin peiton alle. ”Kyllä minä jaksan, nukun univelkani takaisin”. 

Maijan tarina on hyvinkin tutun kuuloinen. Uupumuksen spiraaliin päätyessään Maija alkaa luopumaan hänelle tärkeistä asioita, kuten liikunnasta ja yhdessäolosta tyttärensä kanssa. Hän muuttuu ärtyisäksi, väsyy ja kärsii unihäiriöistä. Ulkoisesti Maija on onnistunut pitämään yllä kiireisen ja tehokkaan työntekijän kulissia. Syvällä sisimmässään, Maija kuitenkin murenee paineen alla.

Vaikka ajatellaan, että harrastukset ovat vain harrastuksia, ne saattavat kuitenkin olla niitä seikkoja, jotka oikeasti pitävät meidät henkisesti tasapainossa ja auttavat suojautumaan stressiltä. Toiset toiminnot taas kuluttavat näitä voimavaroja. Tasapaino näiden asioiden välillä on tärkeää. Jokaisessa päivässä kannattaa olla vähintään yksi sinua ns. ravitseva toiminta.  Nämä ovat niitä ns. elämän pieniä nautintoja, esimerkiksi lämmin kylpy tai sauna, kirjan lukeminen, torkut kissa kainalossa, elokuvan katsominen, puhelu ystävälle, kävelylenkki tai pala suklaata iltateen kanssa.  Tee siis hyvää kehollesi tai tee jotain josta saat fiiliksen ”mähän osaan”.  Juju näissä ravitsevissa toiminnoissa on se, että mitä tahansa teetkin usein ne pienetkin asiat saattavat vaikuttaa mielialaasi.

Työuupumuksesta toipuminen on vaiheittaista. Työterveyslaitos jakaa toipumisen vaiheet seuraavasti:

  • Myönnä ristiriita ja tunnista muutostarve
  • Luovu mahdottomista tavoitteista ja irtaudu työstä
  • Vahvista omaa hyvinvointia
  • Tarkastele kriittisesti omia asenteita ja toimintatapoja
  • Muokkaa näitä omaa hyvinvointiasi tukevaan suuntaan
  • Suunnittele muutos työtilanteeseesi
  • Toteuta muutos
  • Seuraa hyvinvointiasi

*Mukaillen Työterveyslaitos

Toipuminen vie oman yksilöllisen aikansa. Sen edellytyksenä on kuitenkin tietoisesti tunnistaa omat voimavaransa ja ne tilanteet, jotka selkeästi kuormittavat negatiivisesti. Työuupumuksen voisi konkreettisesti ajatella olevan vuotava haava- joka on syntynyt trauman takia omaan jaksamiseensa. Haavan arpeutuminen ja paraneminen vie aikaa.  Tärkeää on muistaa, että tämäkin parantunut haava on kudokseltaan heikompi kuin täysin koskematon alue. Se tarkoittaa sitä, että työuupumuksen uusiutumisriski on aina olemassa.

Ihmiseen on rakennettu mitä monimutkaisempia coping-mekanismeja, joilla me jaksamme suoriutua päivittäin.  Osa näistä on haitallisia, jotka johdattavat meidät vain eteenpäin pakene-taistele- autonomisella mallilla, osa vastavuoroisesti tietoisesti rakentuneita positiivisia coping-mekanismeja. Siinä missä itsensä tiedostaminen ja haitallisten käyttäytymismalliensa tunnistaminen on reitti ulos työuupumuksen pyörteistä, ne ovat myös opeteltavia hallintakeinoja joidenka avulla pystyy tunnistamaan nopeammin ja ennakolta hetket, jotka saattavat johtaa kohti tuota tuttua oravanpyörää.

Elä siis kokonaista elämää! Jaa aikasi ja energiasi sopivasti sinulle tärkeille elämän osa-alueille. Tee päivittäin jotain hyvää itsellesi, lepää, kuuntele, aisti, ole läsnä, keskity hetkeen, pysähdy ja nauti.  Monesti asiat, jotka ovat olleet meille itsestään selvyyksiä, ovat tutkimisen arvoisia ja niitä kannattaa katsoa eri näkökulmasta. Kysy itseltäsi ajoittain, voinko hyvin? Mitä minä haluan? Kuulostaako liian yksinkertaiselta ollakseen totta? Oman kehonsa ja mielensä kuunteleminen vaatii opettelua. Omien tunteidensa tunnistaminen vie oikeasti aikaa, samoin niiden hyväksyminen ja irrottaminen mielen sekamelskasta.  Kyky pysähtyä hetkeksi on ihailtava taito, ja saavutettavissa.

 

Lähteet:

Työterveyslaitos. 2015. Työuupumus. http://www.ttl.fi/fi/tyohyvinvointi/tyouupumus/sivut/default.aspx

Työterveyslaitos. 2015. Työuupumuksen ennaltaehkäisy. http://www.ttl.fi/fi/tyohyvinvointi/tyouupumus/tyouupumuksen_ennaltaehkaisy/sivut/default.aspx

Työterveyslaitos. 2015. Työuupumuksen hoito. http://www.ttl.fi/fi/tyohyvinvointi/tyouupumus/tyouupumuksen_hoito/sivut/default.aspx

Vartiainen, Antti. 2011. Työuupumuksen yksilölliset tekijät ja uusiutuminen haitallisten skeemojen ja selviytymiskeinojen näkökulmasta. Kognitiivinen psykoterapia- Verkkolehti (8)/1. http://kognitiivinenpsykoterapia.fi/verkkolehti/2011/kognitiivinen-psykoterapia-2011-1-vartiainen.pdf

Willims, Mark & Penman, Danny. 2012. Tietoinen läsnäolo. 2. painos. Basam Books Oy. Helsinki

Työhyvinvointi teemainen alkukevät

Pitkän blogi hiljaisuuden jälkeen, availen taasen tämän sanaisen arkkuni 😀 Osallistuin tuossa viime perjantaina POLAMKssa pidetylle johtamisfoorumin luennolle, jonka aiheena oli työssäuupuminen. Aihe oli niin hyvä, ja luennoitsijat avasivat sitä hienosti, joten päätin että nappaan kiinni tästä samaisesta aiheesta.

Sinne vanhempaan blogiin kirjoitin muutama vuosi sitten aiheesta tekstin, mutta nyt päätin ottaa tämän tuunauksen alle ja funtsia tätä asiaa vähän tarkemmin ja vähän teemana.  Pohditaan siis maaliskuun ajan työuupumusta, työhyvinvointia, burnouttia, työnimua ja esimiestyötä näiden silmälasien kautta ja näihin liittyviä ilmiöitä.

Ja sattumalta ja hyvinkin sopivasti: a-studion talk käsitteli tätä asiaa juurikin tällä viikolla. Aiheena: Kamala kiire – mitä tehdä kun työuupumus uhkaa. Keskustelu oli hyvää ja siinä tuli hyviä pointteja vastaan. Sattumalta samainen THL:n professori Jari Hakanen piipahti puhumassa juurikin tuolla johtamisaamussa 🙂

Kannattaa siis vilkaista tämä a-talkin keskustelu, näin pohjustuksena aiheeseen. Ohjelmaan pääset klikkaamalla kuvaa.

atalk.png

 

Tukisukat, kompressiosukat, antitromboosisukat, urheilusukat… Apua sukkien valintaan

Tukisukat, kompressiosukat, lentosukat, antitromboosisukat…  Ja niin edespäin. Rakkaalla lapsella on kait monta nimeä, tai niin ainakin väitetään. Mutta tässä kohtaa varmaankin ei ole kysymys kovin rakkaasta lapsesta. Monelle varsinkin sana tukisukat, tuo lähinnä mieleen beiget tai tummaharmaat, yleensä vanhempien rouvashenkilöiden jalasta löytyvät, polvisukkamalliset kauhistukset. Käydäänpä nyt läpi muutama asia näistä kauhistuksista, jotka toisille ovat jalkojen hyvin voinnin kannalta välttämättömyys, ja toisille kaikissa neon väreissään salihirmujen ”must have”- varuste.

Kaikilla näillä edellä mainitsemillani sukkaversioilla on yksi tärkeä tavoite ja idea. Niiden tarkoituksena on huolehtia jalkojen laskimoverenkierron ja lymfanestekierron tehokkuudesta ja sitä kautta ennaltaehkäistä tai hoitaa mm suonikohjuja, turvotuksia ja nopeuttaa jalkojen aineenvaihduntaan. Näistä kaikista sukkaversioista voidaan käyttää yhteisnimikkeenä käsitettä kompressiosukat ja täten tukisukat on tästä lähinnä ”maallikkosuuhun”-sopivampi termi.  Mutta jos etsit urheilullisia sukkia niin kirjoita googleen sana kompressiosukat. Jos taasen etsit sukkia esim suonikohjuvaivoihin, kirjoita googleen sana tukisukat. Tässä kohtaa tullaan siis brändäys-asiaan. Kompressiosukat kun myyvät sanana paremmin – seksikkyys- kuin tukisukat 😀 Vaikkakin molemmat ovat suonikohjuvaivoihin ihan käypä vaihtoehto, ovathan molemmat näistä nimenomaan kompressiosukkia.

Mutta asiaan.  Mikä siis on tuo kompressisukkien idea, ja miksi ne toimivat?  Pohjustetaanpa tätä hieman. Eli muutama sana jalkojen laskimoiden toiminnasta.

Laskimoissa vallitsee hyvin pieni paine. Muun muassa tästä syystä ne eivät kuljeta verta yhtä vilkkaasti kuin valtimot, joiden painelukemaa mitataan myös meidän verenpaineena.  Laskimoiden sisällä on laskimoläppäjärjestelmä, joka yhdessä lihasten kanssa pitää huolen siitä, että veri pystyy niissä kulkemaan eteenpäin ja palaamaan takaisin meidän kehon ääriosista kohti sydäntä.

Laskimoiden läpät ja lihasten yhteistyö on selkeintä jaloissa. Puhutaan ns. lihaspumpputoiminnasta.  Ajatellaanpa vaikka meidän pohjetta.  Syvät laskimot kulkevat monesti erilaisten lihasrakenteiden väleissä. Tällöin, kun lihas supistuu se painaa kasaan myös lähellään olevan laskimon. Kun lihas rentoutuu, paine laskimossa laskee.  Lihas siis tekee pumppaustoimintaa, jonka seurauksena myös laskimo tekee pumppaavaa liikettä ja sen sisällä olevat laskimoläpät aukeavat ja sulkeutuvat. Tämä mahdollistaa laskimoveren kulkemisen eteenpäin.laskimot

Laskimot ovat siis jaloissa todella kovilla. Niiden toimintaan, kun vaikuttaa vielä lisäksi painovoima, joka ikävästi haluaa vetää meitä kaikissa suunnissa kohti maata.  On siis ensiarvoisen tärkeää, että jalkojen lihakset ja erityisesti pohkeet olisivat hyvässä kunnossa ja niitä tulisi päivittäin myös käytettyä.  Erityisiä haasteita tälle luonnolliselle lihaspumpputoiminnalle aiheutuu nykyisin mm istumatyöstä, jolloin pohkeet eivät saa tarpeeksi aktiviteettia, pumpatakseen laskimoiden kanssa verta takaisin kohti sydäntä.

Yksinkertaisuudessaan kompressiosukat tai muutkin kompressiotuotteet perustuvat siihen, että ne luovat lihakselle ja tätä kautta laskimolle vastusta eli tukalammat olot tehdä omaa työntää.  Sukka painaa lihasta, jolloin se painaa ympäristössä olevia laskimoita kapeammaksi. Ja fysiikan lain mukaan, kun joessakin tulee kapeampi uoma, siinä virtaus on aina nopeampi kuin leveällä väylällä. kompressio

Viilataan kuitenkin vielä hieman pilkkua ja käydään vielä tuo terminologia oikeasti läpi. Kuten totesin, kaikista tällä ideologialla toimivista sukista voidaan käyttää termiä, kompressiosukat. Mutta muutama eroavaisuus kannattaa painaa mieleen, kun lähtee valitsemaan omiin tarpeisiinsa oikeaa sukkaa.

Lentosukka: Sukka, joka on suunniteltu käytettäväksi lentomatkailun tai pidempää istumista vaativan matkustelen yhteydessä.  Löytyy marketin hyllystä tai ns. ”terveyskaupoista” Puristavat joko sieltä täältä tai eivät purista mistään. Eivät takaa oikealla neulostekniikalla saatua optimaalista kompressiota. Lähtökohtaisesti tervejalkaisille ja vain satunnaiseen käyttöön. Värit lähinnä mustaa ja mummo-beigeä. Mittana usein vain kengän koko. Yleensä hintaa alle 15€

Urheilusukka – kompressiosukka:  Seksikkäämpi termi tukisukalle. Myydään urheilukaupoissa. Tiedostaville   liikkujille, jotka etsivät maksimaalista palautumista suorituksen jälkeen. Tehokkaat ja visualistiset nimet – kaikki sateenkaaren värit. Eivät välttämättä takaa oikealla neulostekniikalla saatua tasaista kompressiota. Eli puristavat väärästä kohtaa ja useimmiten juuri pohkeen kohdalta, kun eivät saa tippua kovassa menossa jalasta. Tervejalkaisille ja vain satunnaiseen käyttöön.  Mittana usein vain kengän koko.

Antitromboosisukka: Sairaalakäytössä oleva sukka, jonka tarkoituksena on vähentää esimerkiksi leikkauksen aiheuttamaa tromboosi – eli hyytymisriskiä. Saatavilla yleensä vain sairaalaolosuhteissa.

Kompressiosukka (lääkinnällinen):  Sukka, joka on tarkoitettu ennaltaehkäisemään tai hoitamaan jalan erilaisia verenkierrollisia häiriöitä. Sukka voidaan tehdä täysin mittatilauksena tai mitata asiakkaan mittoihin sopiva valmissukka.  Pystyy takaamaan optimaalisen ja tasaisen kompression ja jaetaan kompressioluokittain 1-4 luokkiin. Tervejalkaisille, urheilijoille, paljon liikkuville, lentomatkustajille ja jalka ongelmista kärsiville. Eli kaikille 😊 Saatavilla asiantuntevista terveyskaupoista (huom! sukka pitää mitata jalkaan) tai lymfaterapeuteilta tai jalkahoitajilta ja hyvän säkän sattuessa tällaisen voi löytää myös asiantuntevasta urheiluliikkeestä.

Tukisukka:  Kaikki edellä mainitut käsitteet ja mielikuvat. Yleistermi.

Apua! Pää hajoaa, miten sitten löydän sen hyvän sukan? Tähän on muutama niksi.  Lähtökohtaisesti hyvästä sukasta kertoo jo se, että sukkapaketissa on merkitty muitakin mittayksikköjä kuin pelkkä kengän koko. Koska ei voida olettaa, että kaikki joiden jalan koko on 37 ovat yhtä paksu tai pieni säärisiä keskenään.  Niin ja hoxhox! sukan juju on sen neuloksessa eli neulos on se, mikä luo sukkaan sen paineen. Tämä kannattaa pitää mielessä, sitten kun sukkia laittaa jalkaan, eli kannattaa varmistaa, että sukkaan ei jää ryppyjä. Näissä kohdissa, kun tuo paine moninkertaistuu, kun siinä on neulostakin useampi kerros. Herkkä ihoisimmat saavat tästä nopsasti ruttuja ja pahimmassa tapauksessa turvottelua ja viimekädessä säärihaavan.sukka

Kunnollisilla ja toimivilla sukilla hinnat vaihtelevat n 20 – 40€ välillä. Tässä kohtaa kannattaa panostaa laatuun. Mittatilauksena tehtyjen sukkien hinnat liikkuvat n 80€ tietämillä ja siitä eteenpäin. Ja jos polvisukka ei riitä, niin himpun verran tulee lisää esim. stay upp mallisille sukille.

Juju oikean sukan löytämiseen on siinä, että piipahdat liikkeessä jossa on oikeasti asiantuntija paikalla (tämä ei välttämättä tarkoita i****trua) Onnistuneen sukkaostoksen voi myös tehdä netistä, kun pitää huolen siitä, että sukan tilauksen yhteydessä kysytään myös muita mittoja kuin tuota kengän kokoa.  Tietenkin jos sattuu tietämään hyvän lymfaterapeutin ja jalkahoitajan, niin kannattaa käyttää tätä ammattitaitoa.

Ja eikun sukka ostoksille 😊sukkarivi

 

Kuivakuppaus ja imukuppihieronta

KUIVAKUPPAUS JA IMUKUPPIHIERONTA – mitä ne ovat?akupistehieronta_imukupit 2

 

Perinteinen kiinalainen lääketiede pitää sisällään taiteenalan nimeltä kuppikuppaus / kuivakuppaus. Monelle juolahtaa kuppauksesta varmaankin ensimmäisenä mieleen meidän suomalainen versio kuppauksesta eli ns. verikuppaus.  Käyn seuraavaksi hieman läpi, mitä tarkoittaa tämä kiinalainen versio kuppauksesta, käytän siitä nimitystä kuivakuppaus.

Kuivakuppaus on lasikupin tai perinteisesti bambukupin käyttämistä tietyillä kehon alueilla.  Ihoa-aluetta ei rikota, ei siitä ei vuodateta verta, kuten verikuppauksessa tehdään.

Kuivakuppauksen ideologiana on, että kuivakuppaus auttaa Qin ja Veren virtauksen häiriintymisistä aiheutuvista kiputiloista ja niillä pystytään hajottamaan kehon Tuulta ja Kylmyyttä akuuteissa tilanteissa. Länsimaalaisen näkökulmasta nämä oireet ovat esim. niska-hartia alueen kipuja, selän jumeja, erilaisia turvotuksia ja muita kropan lihasjumeja.

Kupit toimivat alipaine-ajatuksella. Lasikuppeihin alipaine luodaan polttamalla lasikupin sisällä spriissä tai vastaavassa kastettua vanupalloa. Tämä saa aikaa kupin sisälle alipaineen ja kuppi asetetaan hoidettavalle alueelle.  Käytän itse kumista valmistettuja kuiva / imukuppeja. Nämäkin kupit toimivat alipaineella.  Alipaine saadaan aikaiseksi, kun kuppi painetaan ”lyttyyn” ja asetetaan heti iholle.

Kuivakuppaus perustuu akupisteiden käyttöön. Kuppia pidetään paikallaan akupisteen päällä. Tällä saadaan nimenomaan tietyn akupisteen alueelle patoutunut energia virtaamaan pisteestä eteenpäin energiakanavalla ja muualle kehoon.  Kuivakuppauksesta jää iholle kupin mallinen tummempi jälki. Vähän kuin olisit pölynimurilla käynyt tekemässä itsellesi ”fritsun” 😊 Jälki häviää muutamien päivien kuluessa, eivätkä ne yleensä ole kipeitä.

Käyttämieni kumista valmistettujen kuppien etu on ennen kaikkea paloturvallisuus 😊 mutta ne mahdollistavat myös imukuppihieronnan. Lasinen kuppi toimii paikallisesti akupisteiden hoidossa, koska kupin liikuttaminen purkaa lasikupin sisällä olevan alipaineen nopeasti.

Imukuppihieronnassa kuppia liu’utetaan hyvin rasvatulla iholla, hieman kuppia nostaen. Kupilla tehtävä hieronta vaikuttaa hoidettavan alueen pintaverenkiertoon ja alue muuttuu hoidon aikana punakaksi ja lämpimäksi.

Kuivakuppauksesta voi olla apua:

  • Erilaisissa lihasten jännitys-tilanteissa
  • Yleinen rentoutuminen
  • Aineenvaihdunnan parantaminen
    • Lymfakierron parantaminen
    • Verenkierron vilkastuttaminen
    • Kuona-aineiden ja nesteiden poisto
  • Kivut ja turvotukset
  • Lihashuolto urheilusuorituksen jälkeen

Kuivakuppausta ei suositella käytettäväksi:

  • Kumiallergisille (olemassa myös lateksista valmistettuja kuppeja)
  • Jos hoidettavalla iho alueella on suonikohjuja, haavaumia tai ihottumaa
  • Tuoreet ja akuutit vammat
  • Vaikeahoitoinen diabetes, joka on aiheuttanut tuntopuutoksia
  • Verenohennuslääkkeiden käyttäjät, mustelmataipuvaiset
  • Ei kasvojen tai sukupuolielinten alueelle

Kuivakuppaus sisältyy aina akupistehieronta-hoitooni. Tarvittaessa käytän sitä myös shiatsun tukihoitona. Asiakkaani ovat olleet ilahduttavan ennakkoluulottomia ja ovat uskaltautuneet kokeilemaan kuivakuppausta, kun olen sitä heille ehdottanut 😊 Palaute on ollut positiivista ja akupistehieronnasta on tullut muutamille se suosikki juttu!

 

Lähteet:

Gascoigne S. 2012. Kiinalainen tie terveyteen. Perinteinen kiinalainen lääketiede -itsehoito-opas. Gummerus. 6. painos.

(artikkeli on siirretty uudelle blogialustella)

Uni ja unettomuus (osa 3/3)

Niksit hyvään uneen

Uniongelmat muuttuvat ongelmiksi yleensä siinä vaiheessa, kun niiden annetaan paisua ongelmiksi. Usein unettomuus muuttuukin noidankehäksi, joka ruokkii itse itseään. Ajatukset alkavat pyöriä kehää. Nukahdanko, saanko unta, herään kuitenkin väsyneempänä. Huomenna olisi tärkeä päivä, täytyy olla virkeä, mitä jos en saakaan unta? Yhtä lailla erilaiset stressitekijät ruokkivat uniongelmaa. Murehtiminen, ylikierroksilla käyminen päivän aktiviteeteista johtuen, päivärytmin epätasapaino voivat johtaa unettomuuden kehään.

Unettomuuden perimmäinen syy tulisi pystyä selvittämään mahdollisimman tarkasti. Katsantokannasta huolimatta, tulee poissulkea unettomuuden elimelliset aiheuttajat, joita ovat esimerkiksi hormonaaliset oireet kuten kilpirauhasen toimintaa liittyvät häiriöt tai erilaiset neurologiset tai vakavat mielenterveydelliset ongelmat, jotka voivat aiheuttaa unettomuutta.

Unettomuuden perimmäinen syy on kuitenkin harvemmin suoranaisesti elimellinen, vaan johtuu suurimmalta osalta muista tekijöistä. Sekä länsimaissa että PKL:ssä tunnistetaan, että unettomuuden syyt ovat useinkin sidonnaisia psykologisiin eli hengen – Shenin maailmaan. Monet konstit ja niksit voivat tarjota hetkellisen avun uneen pääsemiseksi, mutta pitkällä juoksulla nämä eivät ole kuitenkaan pysyviä ratkaisuja.

Unen laadun parantamiseen käytetyt ”vippaskonstit” toimivat yksilöllisesti. Se mikä toimii minulle, ei välttämättä toimi jollekin toiselle.  Kokeilemalla ja omaa kehoaan kuuntelemalla löytää ne omat avaimet parempaan ja elvyttävään uneen.

Unihygienia ja päivärytmi

Unihygienian käsite pitää sisällään joukon käsitteitä ja tekoja, joilla pyritään kohti parempaa unta.

Unihygienia-tekijöitä:

  • Makuunhuone kannattaa pitää n. asteisena, eli viileämpänä kuin muut huonetilat
  • Huolehdi, että petivaatteesi ovat raikkaat ja puhtaat
  • Käytä sinua miellyttäviä lakanoita, tyynyjä ja peitteitä
  • Makuuhuoneen tulisi olla rauhallinen, herkkäuniset hyötyvät myös pimeästä ja äänettömästä tiilasta
  • Säännönmukaiset iltarutiinit
  • Jos uni ei tule, älä pyöri vuoteessa teen jotain mieleistä ja rentouttavaa. Palaa sänkyyn vasta kun olet väsynyt
  • Huolehdi siitä, että makuuhuone on pääasiallisesti nukkumista varten

Tärkeää on kuitenkin huomioida, että uni ”pedataan” tulevaksi jo aamusta. Päivärytmi näyttelee unen laadussa myös merkittävää roolia.  Säännöllinen päivä ja ateriarytmi sekä päivän aikana sopiva fyysinen/ henkinen työ ja harrastaminen helpottavat unen saantia ja vaikuttavat sen laatuun.  Päivällä ja yöllä tulisi siis olla selkeä aktiviteetti ero, jotta aivot tietävät milloin tehdä töitä ja milloin on aika palautua.

Vaikka iltapäivällä tekisikin mieli ottaa päivätorkut, koita vastustaa kiusausta. Päiväunien nukkuminen saattaa vaikuttaa yöunen saantiin.  Päivärytmit ja heräämisaikataulu kannattaa muutoinkin pitää mahdollisimman säännöllisenä, vaikka vapaapäivänä tekisikin mieli viettää sängyssä torkkuen pidempäänkin.

Vältä ilta-aikaan erilaisia kofeiinipitoisia juomia. Ne virkistävät useimpia meistä liikaa, ja vaikuttavat yöuneen.  Television, tabletin ja/tai kännykän tuottama sininen valo voivat myös joillain henkilöillä vaikuttaa unen saantiin tai sen laatuun.  Kevyt hiilihydraattipitoinen iltapala taas voi helpottaa unensaantia.

Vaihtoehtoja unilääkkeille – apua yrteistä

Unilääkkeet eivät ole pysyvä ratkaisu unettomuuden hoitoon. Tällä hetkellä unilääkkeiden käyttöä ei suositella kahta viikkoa pidempänä jaksona. Unilääkkeillä on tarkoituksena saada unettomuuden akuutein tilanne hoidettua, mutta niistä tulisi luopua mahdollisimman nopeasti, jottei käy niin, että unilääkkeiden käyttö eskaloituu ja aiheuttaa itsessään uniongelmia.

Alla olevaan kuvaan (kuva 4) on koottu luonnollisia vaihtoehtoja nukahtamisen tueksi ja avuksi unettomuuteen. Yrttien ja erilaisten tuoksujen käytössä suositaan kuitenkin myös ”kuuriluontoista” käyttöä. Jonka jälkeen voidaan vaihtaa esimerkiksi yrttejä keskenään tai pienentää esim. yrttiuutetippojen annostusta.

a1

Kuva 4 luonnollisia vaihtoehtoja unilääkkeiden korvaajiksi

Kamomilla tee rauhoittaa ja auttaa nukahtamaan ja kauranverso tipat rentouttavat mieltä ja helpottavat aamuöistä heräilyä. Nokkonen hoitaa koko kehoa, mutta vaikuttaa erityisesti munuaisten toimintaa tukevana. Muista ravintolisistä esimerkiksi magnesiumilla on todettu lihaksia rentouttava vaikutus.  Magnesiumia suositellaan otettavaksi illalla ennen nukkumaan menoa.  Eteerisiä öljyjä voi tipauttaa muutaman tipan esimerkiksi tyynylle, käyttää jalkakylvyssä tai vaikka höyrystimessä.

Apua akupisteistä

Akupunktiosta on todettu olevan hyötyä uniongelmista kärsivien potilaiden hoidossa. Akupunktion on todettu mm lisäävän aivojen verenkiertoa, stimuloivan endorfiini tuotantoa sekä tasapainottavan mm serotoniinin, noradrenaliini, dopamiini ja neuropeptidien eritystä, joka vaikuttaa aivojen neurokemiallisen tasapainoon ja sitä kautta kehon rentoutumiseen.

Uni ongelmiin voidaan parhaiten vaikuttaa hoitamalla kokonaisvaltaisesti munuaisia. Munuaisten vastuulla on koko hermosto.  Helpohko omahoidollinen akupiste löytyy molemmista jalkapohjista, munuainen 1. Painele 81 kertaa munuainen 1 pistettä. Tämä on vanha kiinalainen ”unilääke”.

Muita hyviä munuaisia sekä sydäntä tukevia akupisteitä löytyy alta olevasta kuvasta (kuva 5). Näillä pisteillä tuetaan myös unta.

a2.png

Kuva 5 Munuaisia, sydäntä ja unta tukevia akupisteitä

Alaselän akupisteitä voi myös moksata, ja tuoda sitä kautta lämpöä kehoon sekä tukea munuaisille. Vaihtoehtoisesti lämmin kaurapussi näillä pisteillä helpottaa unensaantia ja rentouttaa koko kehoa. Lämmintä kaurapussia voi käyttää myös munuais- 1 pisteen päällä eli kietoa jalkansa kaurapussin lämpöön, kun menee peiton alle. Lämpimät jalat helpottavat myös unen saantia. Villasukatkin ovat hyvä lisä.

Kuten aiemmin kuvasin, Shenin ollessa levoton myös nukahtaminen voi olla haastavaa. Sheniä voidaan tukea myös akupisteitä käsittelemällä. Hyviä Sheniä rauhoittavia akupisteitä ovat mm. paksusuoli 4 (Hegu), du mai 20 (baihui) sekä perna 6 (neiguan). Korva-akupisteistä hyviä pisteitä ovat: shen men, munuainen ja sydän pisteet. Itsehoitona voit hieroa molemmat korvat kauttaaltaan.

Rentouta mieltä ja kehoa

Jos päivän huolet ja tekemättömät asiat pyörivät mielessä ja murehdit myös muidenkin asiat iltaisin ja öisin läpi, on uni takuu varmasti kaukainen haavamaailma.  Huolia ja murheita voi opetella käsittelemään. Apuna voi käyttää esimerkiksi huolilista tekemistä, johon voi listata kaikki asiat, mitkä sillä hetkellä pyörivät päässä. Huolilistan tekemistä voi kokeille myös silloin, jos yöllä heräät murehtien tulevia ja menneitä tapahtumia.

Liikunta rentouttaa kehoa ja auttaa unen saannissa, kunhan liian raskasta liikuntaa ei ajoita ihan nukkumaan menoa edeltäväksi aktiviteetiksi. Liikunta ”annos” pitäisi saada mielellään ennen kello ilta kahdeksaa.  Jos tekee raskaamman liikunta suorituksen, se kannattaa tehdä mieluiten heti työpäivän päätteeksi iltapäivästä. Iltaa kohden suositellaan mieluiten kevyempää liikuntaa, kuten palauttavaa yin-joogaa tai lyhyttä kävelylenkkiä. Toiset voivat saada apua myös erilaisista hengitys- ja meditaatioharjoituksista tai kevyestä venyttelystä juuri ennen nukkumaan menoa.

Unen laatuun vaikuttavat myös musiikin kuuntelu, sauna, kylpeminen ja psyykkiset tekijät, kuten myönteiset tunteet. Psyykkisillä tekijöillä katsotaan olevan yhä merkittävämpi osa uniongelmissa. Myöskään ympäristön emotinaalista tukea rauhoittumiselle ei tulisi vähätellä.

Loppusanat

Kuten tästä lyhyehköstä pintaraapaisusta unen saloihin käy ilmi, ei uni ole ihan yksinkertainen juttu. Unettomuus asettaa isoja haasteita ja me vielä itse teemme niistä haastavampia. Maailman muuttuessa yhä teho-orientoituneemmaksi myös meidän unen tulee olla lyhyttä, ytimekästä, tehokasta ja sillä tulee saada taattua maksimi elpyminen, jotta olisimme taas täysin toimintakykyisiä ja pystyisimme olemaan 100 prosenttisen tuottavia myös seuraavana päivänä.

Uni on trendi. Sitä mitataan, tutkitaan, siitä tehdään erilaisia postauksia ja sen trendikkyydellä myydään, jos jonkinlaisia tuotteita ja vippaskonsteja. Kuitenkin unta pidetään itsestään selvyytenä. Kaikkihan me nukumme, se on arkipäiväisyys. Vasta kun uni-puuttuu, sen koko merkityksen meidän omalle hyvinvoinnille ymmärtää.

Yksilöllisiä vaihteluita unessa ja unettomuudessa on hirmu paljon, ja jokaisella on oma suosikkitapa rentoutua ja saada unen päästä kiinni.  Selkeää ja takuuvarmaa vinkkinippua nukahtamiseen ja lempeisiin ja elvyttämiin yöuniin ei siis ole. Jokaisen kannattaa etsiä sitä itselle parasta ja sopivinta keinoa rentoutua ja antaa unen tulla.

 

”INSOMNIA IS MY GREATEST INSPIRATION”

–  John Steward, Entertainer

 

 

Lähteet:
Suomen mielenterveysseuran verkkosivut: suomenmielenterveysseura.fi
Duodecim terveyskirjasto.
Unettomuus – käypä hoito -suositus
Raipala-Cormier Virpi. 1997. Luontoäidin kotiapteekki. Kasvilääkintä ja luontaishoidot. WSOY.
Richards, Dean Eric. 1991. Terveys on käsissäsi. Oy nordic Health systems ab.
Mielenterveystalo.fi
British Acupuncture Counsil. Insomnia. [Verkkodokumentti] https://www.acupuncture.org.uk/a-to-z-of-conditions/a-to-z-of-conditions/1283-insomnia.html
Ikonen, Kaisa-Liisa. Uni on aivoterveyden lähtökohta. Luontaisterveys 9/2017.
Shiatsuhoitaja ja Diplomi-shiatsuterapeutti koulutuksen aikana läpikäyty koulutusmateriaali.

Uni ja unettomuus (osa 2/3)

Perinteinen kiinalainen lääketiede ja uni ja unettomuus

Unen katsotaan PKL:teen mukaan (perinteinen kiinalainen lääketiede) olevan yksin pitkän elämän salaisuus ja yksi terveenä pysymisen perustaidoista.

Kiinalaisen lääketieteen yksi perusteorioista, viiden elementin teoria, jakaa vuorokauden ajat elementin ja niissä olevien elinten ja sisälmysten mukaan osiin. Tämä ns. sisäelinkello on ollut osana kiinalaista lääketiedettä jo tuhansia vuosia.

PKL:n mukaan, energiaan kulku kehossa säätelee unta ja valvetilaa. Sisäelinkellon tuntien mukaisesti, energia on tiettynä kellonaikana vahvimmillaan vuorotellen kussakin elementissä ja elimessä. Energian lepo pisteenä toimivat munuaiset.  Energia kulkee kehossa myös eri syvyyksillä, eri vuorokauden aikoina. Päiväaikaan energia kulkee pinnallisissa energiakanavissa ja se on helpommin tavoitettavissa. Iltaa ja yötä kohden energia siirtyy kehossa syvemmälle ja se muuttuu samalla hitaammin liikkuvaksi.  Tämä näkyy käytännössä siten, että päivällä ollessamme aktiivisia keho on lämmin ja vireystilamme on hyvä. Iltaa kohden vireystilamme alkaa laskemaan ja usein olemme illasta viluisia.

Kehossa kulkevan energian alkua ja päätepiste löytyvät vesielementistä, samoin kuin vesielementti toimii niin syntymän ja kuoleman elementtinä, se myös aloittaa ja päättää meidän vuorokauden.  Energia varastoituu munuaisiin yöksi ja sieltä se myös lähtee kohti muita elimiä aamulla.  Hauskana esimerkkinä tästä energian kulun käynnistymisestä on mm se, että heräämme aamuisin usein vessahädän tunteeseen, eli munuaiset käynnistävät meidän päivän.

sisäelinkello.png

 

Kuva 3 Sisäelin kello

Perinteisen kiinalaisen lääketieteen mukaan, unettomuus ja univaikeudet liittyvät sydämen ja munuaisten toimintaan. Näistä kahdesta munuaiset näyttelevät unen suhteen isompaa roolia.

Munuaiset ovat vesielementin Yin-elin. Vesielementtiä horjuttavia tekijöitä ovat mm liika työnteko, stressi ja valvominen. Veden vastaparina toimii tuli-elementti, jonka Yang elin on sydän. Vesi on kuitenkin kaikkien elementtien juuri ja sitä on mukana jokaisessa elementissä. Tästäkin syystä vesielementin eli munuaisten ja virtsarakon häiriöt vaikuttavat hyvinkin kokonaisvaltaisesti muihinkin kehon elimiin ja elementteihin.

Unettomuuden katsotaan myös liittyvän Shenin – häiriöihin.  Shen tarkoittaa henkeä – ”taivasta meissä” ja se on energian eli valon immateriaalista olomuotoa. Shen asuu sydämessä ja tekee meistä ihmisen. Sitä voidaan siis myös länsimaisittain kutsua meidän sieluksi. Shen virtaa veressä ja saavuttaa jokaisen solun, ja on kaikkialla meissä. Veri on siis Shenin aineellinen perusta.  Näin ollen, jos Veri on ihmisessä ns. vähyystilassa ei Shen voi hyvin. Tällöin ihminen on levoton, onneton, tyytymätön ja ärtynyt. Tästä seuraa myös erilaisia masennustiloja ja ennen pitkään myös unettomuutta.

Tuli-oireina unettomuudessa nähdään hankaluus nukahtaa. Sydämestä johtuvat unioireet pitävät usein sisällään myös huimausta, päänsärkyjä, muistiin liittyviä ongelmia. Jos uniongelmat liittyvät herkkäunisuuteen ja hankaluuteen nukahtaa uudelleen, mukana on myös pernaan liittyviä ongelmia. Yölliset närästysvaivat, ruokahalunpuute ja ”turvonnut olo” liittyvät pernaan sekä mahan aiheuttamiin uniongelmiin.  Unettomuuden syyt ovat siis hyvin monisyiset.

to be continued…

Uni ja unettomuus (osa 1/3)

Omassa olossani olen saanut tuta unen puuttumisen karseat vaikutukset, eli aihe on minulle todella läheinen. Mm tästä syystä valitsin tämän taannoin seminaarityöni aiheeksi, kun viimeistelin Frantsilassa suorittamiani diplomi-shiatsu ja akupainantaterapeutin opintoja.  Aiheena tämä on todella iso ja oma työni on tähän nähden hyvinkin pintaraapaisu, mutta mielestäni se tarjoaa mielenkiintoisen näkövinkkelin siihen, miten uni ja unettomuus nähdään täällä meillä länsimaissa vs kiinalaisessa lääketieteessä.  Päätin nyt jakaa tuotokseni tänne, jos se vaikka tarjoaisi vähän erilaisia vippaskonsteja unettomuuden kanssa painiville sankareille.

Länsimaalainen uni

Unen tarkoituksena on palauttaa elimistö rasituksesta ja väsymyksestä, sekä tasapainottaa hermoston toimintaa. Uni aktivoi elimistön omia, erilaisia vastustuskykyä buustaavia toimintoja. Samalla uni vaikuttaa myös elimistön hormonaalisiin säätelyjärjestelmiin. Uni on uuden oppimisen, toimivan muistin, sekä hyvän mielialan ylläpitäjä. Uni poistaa myös aivosoluja ympäröivästä nesteestä erilaisia kuona-aineita.

Unen tehtävänä on järjestellä päivän asiat, lajitella tietoa ja tallentaa nämä muistiin. Uni siis jäsentää mm päivän tapahtumia kokonaisuuksiksi. Unen aikana, mieli käy läpi myös erilaisia tunteita ja alitajunta saa aikaa työstää mielen sopukoissa olevia asioita. Uni on myös mielikuvituksen ja luovuuden edellytys.

Riittävän unenmäärä vaihtelee ihmisillä hyvinkin yksilöllisesti noin 6- 9 tuntia. Kun uni on tervettä, nukahtaminen tapahtuu yleensä vajaassa tunnissa ja yön aikana hereillä ollaan noin puoli tuntia.  Jos häiriötekijöitä ei ole ihminen nukkuu terveellistä unta, suhteessa omaan vuorokausirytmiinsä nähden, tarvitsemansa määrän. Kaikkiaan ihminen nukkuu noin kolmanneksen elämästään.

Unen rakenne

Uni rakentuu unisykli-jaksoista. Näiden syklien aikana unen eri syvyysasteet vaihtelevat. Nämä vaikutukset näkyvät myös elimistössä mm elintoimintojen erilaisina vaihteluina kuten ruumiin lämmön vaihteluissa, sydämen sykkeen ja hengitystiheyden vaihteluissa sekä silmien liikkeiden vaihteluissa.

Ruumiinlämmön ja sen erilaisten vuorokausivaihteluiden katsotaan määräävän omalta osaltaan nukahtamista ja unen pituutta.  Ruumiinlämpö alkaa normaalisti laske kello 22-24 välisenä aikana. Tämä on otollisin aika nukahtaa, sillä se tuottaa pisimmät yöunet

Yksi unisykli koostuu viidestä eri unen vaiheesta. Yön aikana kokonaisia unisyklejä tulee vaihtelevasti riippuen nukkujan yksilöllisyydestä sekä nukutusta tuntimäärästä sekä unen tarpeesta. Kun unta on saatu tarpeeksi, eli elimistö on palautunut, unisykli päättyy ja ihminen herää.

REM- unella tarkoitetaan ns. vilkeunta (REM- rapid eye movement) ja NREM- uni tarkoittaa ns. perusunta (NREM  non rapid eye movement). Rem-unen aikana silmät värähtelevät nopeasti ja aivojen sähköinen toiminta on yhtä vilkasta kuin valveilla ollessa. Nämä kaksi unen eri muotoa vaihtelevat unen aikana. Alkuyöstä NREM- unen määrä on isompi ja Rem-unta esiintyy vain lyhyinä jaksoina, tai sitä ei ole välttämättä lainkaan. Yleisimmin Rem-unta nähdään aamuyöstä.  Rem-unta on n. 25%, kuten myös NREM unta. Loppuaika unisyklistä koostuu unisyklin vaiheiden 1. ja 2 kevyestä unesta. Terveellä nuorella aikuisella syvä uni ja Rem-uni vuorottelevat noin 1,5 tunnin välein noin neljästä viiteen kertaa yössä. REM-unijaksot pitenevät aamua kohden 10 minuutista 30 minuuttiin. Suurin osa unista nähdään Rem-unen aikana.

NREM-unen merkityksen on katsottu olevan terveyden kannalta tärkeämpää kuin Rem-unen. Tästä syystä alkuyöstä nukutut tunnit ovat erityisen arvokkaita.  Ei ole kuitenkaan tarkkaa tietoa siitä, että mikä unen eri vaiheiden merkitys lopulta on. Terveyden kannalta, kaikkia unen vaiheita voidaan kuitenkin pitää välttämättöminä.   On todettu, että jos syvän unen vaiheet jatkuvasti jäävät liian lyhyiksi, tämä lisää mm alttiutta sairastua mm sydän- ja verisuonisairauksiin, diabetekseen sekä masennukseen.

unisykli.png

Kuva 1. Unen sykli

Unettomuus

Unettomuudella tarkoitetaan pitkään jatkunutta yksilölle normaalin, terveen unen häiriytymistä, mistä aiheutuu erilaisia psykosomaattisia tai elämänhallinnallisia ongelmia. Tilapäinen unettomuus kuuluu osaksi tavanomaista elämää.

Unettomuus voi ilmetä nukahtamisvaikeuksina, vaikeutena pysyä unessa tai liian varhaisena aamuyön heräilynä. Jokin unettomuuden piirre voi esiintyä yksinään, tai jollakin henkilöllä saattaa olla kaikki nämä ongelmat.  Tärkeää on kuitenkin huomata, että jo yhden yön valvominen vaikuttaa toimintakykyyn, siten että se vastaa promillen humalatilaa.

Unettomuuden taustalla on usein monia ja mahdollisesti myös yhtäaikaisia syötä. Syyt voivat olla niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin tai myös ympäristöstä johtuvia.  Yli 90% tapauksissa unihäiriön aiheuttaa stressi, sekä ympäristön ja elämän muutokset.

Kun et muista millaista on herätä virkeänä aamulla et tahdo saada unen päästä kiinni tai heräät aikaisin aamusta etkä enää saa uudelleen unta, keskittymiskyky heikkenee, tulee muistin ja oppimiseen liittyviä ongelmia, ruokahalusi muuttuu tai luovut aiemmin kiinnostaneista asioista sen takia, että haluat vain nukkua, on syytä piipahtaa asiantuntijan luona keskustelemassa unesta. Krooniseksi muuttuva unettomuus suurentaa tapaturmariskiä, heikentää toimintakykyä, huonontaa elämänlaatua ja voi johtaa myös muihin sairauksiin

nifaktaa.png

to be continued…

The Journey Begins

Thanks for joining me!

Tein ison some-siivouksen. Ja sen tuloksena sain tehtyä myös yritykseni Avena Hyvinvointipalveluille tolkulliset nettisivut – facebooksivujen päivityksen ja nyt vielä viimeisenä silauksena irroitan irralliseksi osioksi tämän blogin.  Ajatuksena siis pitää paketti loogisena kokonaisuutena. Tässäpä siis tätä nyt sitten syntyy, katsotaan mitäpä sitä saadaan aikaiseksi.

Muutamia blogikirjoituksiani löydät myös täältä yritykseni sivulta: https://avenahyvinvointipalvelut.com, mutta jatkossa laittelen kaikki kirjoitukseni tänne. Ja ei kun ”runosuoni sykkimään” 😀

Good company in a journey makes the way seem shorter. — Izaak Walton

post